Kevään ihanuuksia

Tuuli kohisi hyvin hiljaa talvihorroksesta heräilevän metsän puiden latvoissa, vain muutama pieni linnun sirkutus rikkoi pehmeän hiukan unettavan huminan. Kullan hehkuinen aurinko halasi luontoa saaden sen hymyilemään ihastuneena, ja retkeilijänkin askeleet muuttuivat verkkaisemmiksi. Pienet jää palaset välkkyivät ilosta muodostuessaan suureksi puikko kentäksi. Ilmassa oli keväistä uneliaisuutta. Kuin pienen juuri heränneen lapsen hymy, oli tämä pieni lampi ja sen metsä.

Emi innostui suuresti tästä puikoontuvasta jäästä, joten minua vähän pelotti sen puolesta kurotellessamme heikon jään päällä. Olimme kuitenkin hyvin rohkeita seikkaillessamme jäällä. 

Olimme jo menossa pois, kun näimme sammaleen peittämän rinteen johon ilta-aurinko heitti kauneimpia säteitään. Niimpä hetken mielijohteesta kaaduin pehmeälle sammaleelle ja jäin siihen ihastelemaan iltaauringon taikoja. 

Joten tässä me ollaan minä ja Emi...

Saanko esitellä: Emi

Kyllä, hän on Emi (ja jotta osaat lausua sen oikein, kehotan käyttämään nousevaa intonaatiota nimen lopussa). 

Minulla ei ole koskaan tätä aikaisemmin ollut oikeasti omaa kameraa ja nyt mulla sit ihan aikuisten oikeasti on sellainen. Minun on tapana nimetä esineitä joita käytän (kuten Pena, penaalini. Omppu, isin kamera jne). Joten kun sain kuulla että minulla nyt olisi oma kamera mietin että minkä ihmeen nimen sille keksisin. Joten alkuun se oli vaan: mun vaavi, mutta sitten kun tulin kotiin ja näin Emin niin nimihän oli täysin selvä. 

Emi on Olympuksen kamera, mallia E-M1, ammattikamera siis. Sen mukana tuli kuvassa oleva objektiivi, joka on 2.8 aukolla oleva 24-80mm veitsen terävä zoomi. (hei hei mä alan jo tajuta mitä noi kaikki numerot tarkottaa, eli kehitystä tapahtuu :D) Olemme hetineet vasta muutamalle kuvausreissulle Emin kanssa ja täytyy sanoa että luotettava kumppani se kyllä on!

Tästä lähtee Renaten ja Emin seikkailut ;D